Judo

Judo

Judo on japanilainen kamppailu- ja budolaji, joka on saavuttanut urheilulajina paikkansa myös olympialaisissa.
Judo perustuu pääosin lähikontaktiin ja keskittyy erilaisiin alasvienteihin, sidontoihin, käsilukkoihin sekä kuristuksiin.
Judossa käytetään yleensä valkoista judopukua (judogi). Kilpailuissa myös sinisen judogin käyttö on mahdollista.

Judon kehitti japanilainen jiujitsumestari Jigoro Kano (28.10.1860–4.3.1938).
Hänen kehittämänsä judo on yksi maailman suosituimmista kamppailulajeista.

Judossa käytetään vyöjärjestelmää:
– valkoinen (6.kyu)
– keltainen (5.kyu)
– oranssi (4.kyu)
– vihreä (3.kyu)
– sininen (2.kyu)
– ruskea (1.kyu)
– musta (1.–5.dan)
– punavalkoinen (6.–8.dan)
– punainen (9.–10.dan)

Vaikka 6.danin jälkeen on mahdollista käyttää punavalkoista tai punaista vyötä,
käyttää moni korkeakin dan-arvo mustaa vyötä.

Jigoro Kano sanoi, että judossa on kolme tapaa harjoitella, jotka ovat kata, randori ja shiai.

Kata on harjoittelumuoto jossa molemmat osapuolet uke (tekniikan vastaanottaja) ja tori (tekniikan suorittaja)
toimivat omien määrättyjen rooliensa mukaan. Uken tehtävä on kata-harjoittelussa nimenomaan vastaanottaa tekniikkaa tarkoitukseen sopivalla vastustuksella ja antaa mahdollisuus torille suorittaa tekniikka mahdollisimman hyvin ja ennen kaikkea turvallisesti. Erilaisissa alasvienneissä uken merkittävin tehtävä on turvallinen kaatuminen, josta käytetään termiä ukemi. Voidaan sanoa, että kaikki harjoitus, jossa molemmilla osapuolilla on ennakkoon määritelty tapa toimia, on se aina jonkinlaista kata-harjoittelua.

Judoon on luotu useampia ennalta sovittuja kata-liikesarjoja, jotka ovat osana vyökoetta tietyissä vyöarvoissa, alkaen jo sinisen vyön (2.kyu) kokeesta.
Katat sisältävät itse tekniikoiden lisäksi myös erilaisia judon periaatteita.

Oikein tehtynä kata on erittäin hyvä ja tehokas tapa oppia judon perusteita, rytmiä ja tekniikoita.
Kata vaatii myös äärimmäisen hyvää keskittymiskykyä.

Randori tarkoittaa puolestaan vapaata harjoitusta, jota voidaan harjoitella ottelumaisesti tai sovituilla rooleilla.
Randoria voidaan harjoitella esimerkiksi judokilpailun säännöillä, jolloin pyritään kilpailutilanteen omaiseen kamppailuun.
Edellä mainittu tapa onkin kenties se yleisin tapa harjoitella randoria.
Tällöin molemmat osapuolet tekevät judotekniikoita kilpailusääntöjen puitteissa, jolloin päästäänkin kokeilemaan judotekniikoiden tehokkuutta vastustelevaa vastustajaa vastaan, mikä lähtökohtaisesti osaa itsekin judoa.

Randori harjoittelumuotona luo harjoitukseen kuntoilun lisäksi myös tietynlaista realismia, mikäli judosta haetaan itsepuolustuksellista näkökulmaa.
Kilpailusääntöjen mukainen randori kehittää todella paljon myös fyysistä ja psyykkistä kuntoa.
Randoria otetaan ns. pystyrandorina tai mattorandorina.
Pystyrandorissa on tavoite heittää vastustaja tyylikkäällä, tehokkaalla mutta hallitulla tekniikalla tatamiin.
Mattorandorissa pyritään hallitsemaan vastustajaa erilaisilla sidonnoilla tai ns.päättämään tilanne kuristuksella tai käsilukolla, jolloin vastustaja antautumisen merkiksi taputtaa vastustajaa tai tatamia vapaana olevalla raajallaan tai sanoo ”maitta”.

Shiai, kilpailu.
Kilpailutilanne on yksi judon vaativimmista testeistä.
Siinä molemmat osapuolet kamppailevat keskenään judon sääntöjen mukaan, ja molemmat pyrkivät voittamaan vastustajansa tyylikkäällä judotekniikalla.
Kilpailutilanteessa mukana on ottelijoiden lisäksi tuomari sekä yleisö.
Tuomarin tehtävä on arvostella, kumpi osapuoli voittaa ja kumpi häviää.
Yleisö, kilpailutilanne ja kilpailutatami luovat judokalle (judon harjoittaja) tilanteen, jolloin testataan fyysisen kunnon lisäksi myös henkistä paineensietokykyä.
Sivistyneenä lajina judossa on myös kilpailutilanteessa säännöt ja etiketti, joita tulee noudattaa.
Judokilpailuista voi oppia monen muun asian lisäksi mm. paineensietokykyä.

Judo itsepuolustuslajina

Judoa voidaan harjoitella myös itsepuolustuslajina.
Erilaisia skenaarioita luomalla voidaan judotekniikoita soveltaa itsepuolustukseen.
Itsepuolustuksen harjoittelu lajista riippumatta perustuu aina oletuksiin mahdollisesta uhkatilanteesta ja sen luomiseen harjoitustilanteessa. Haluan lisäksi tuoda esiin tärkeän seikan, että itsepuolustustilanne on poikkeuksetta aina spontaani ja voi yllättää myös kokeneen kamppailijan.

Judo soveltuu myös lajiksi turvallisuusalan ammattilaisille. Judo onkin yksi niistä harvoista lajeista, joita voidaan harjoitella täydellä teholla treenikaveria satuttamatta.

Judon mattotekniikat ovat lisäksi oiva tapa hallita agressiivista hyökkääjää vieläpä siten, että myöskin hyökkääjä selviää mahdollisesti vammoitta tilanteesta.

Suomeen judo rantautui vasta vuonna 1954. Suomessa lajin pioneereja olivat Väinö Haukka ja Max Jensen,
joista Väinö Haukka saavuttikin ensimmäisenä suomalaisena kunnioitetun mustan vyön arvon vuonna 1961.

Judo itsepuolustuslajina

 

Judoa voidaan harjoitella myös itsepuolustuslajina.
Erilaisia skenaarioita luomalla voidaan judotekniikoita soveltaa itsepuolustukseen.
Itsepuolustuksen harjoittelu lajista riippumatta perustuu aina oletuksiin mahdollisesta uhkatilanteesta ja sen luomiseen harjoitustilanteessa. Haluan lisäksi tuoda esiin tärkeän seikan, että itsepuolustustilanne on poikkeuksetta aina spontaani ja voi yllättää myös kokeneen kamppailijan.

Judo soveltuu myös lajiksi turvallisuusalan ammattilaisille. Judo onkin yksi niistä harvoista lajeista, joita voidaan harjoitella täydellä teholla treenikaveria satuttamatta.

Judon mattotekniikat ovat lisäksi oiva tapa hallita agressiivista hyökkääjää vieläpä siten, että myöskin hyökkääjä selviää mahdollisesti vammoitta tilanteesta.

Suomeen judo rantautui vasta vuonna 1954. Suomessa lajin pioneereja olivat Väinö Haukka ja Max Jensen,
joista Väinö Haukka saavuttikin ensimmäisenä suomalaisena kunnioitetun mustan vyön arvon vuonna 1961.

Judo

Joustava Tie

Judo

2 + 7 =

Juha-Matti Ahola

0406733671

juhis@juhamattiahola.fi